top of page
Apila_Rakennustyömaa.png
Ajankohtaista
Puheenaiheet: Blog2


Marraskuussa 2023 YK:n erityisraportoija Farida Shaheed toi esiin vakavia haasteita, joita Suomen koulutusjärjestelmä kohtaa – erityisesti nuorten kasvavien mielenterveysongelmien, kuten yksinäisyyden, masennuksen ja ahdistuksen lisääntymisen osalta. Hän kiinnitti huomiota myös oppimistulosten heikkenemiseen, opettajapulaan sekä digitalisaation negatiivisiin vaikutuksiin koulutuksessa.


YK:n vierailun jälkeen moni kehityskulku on osoittanut näiden haasteiden jatkuvan. Suomen Punaisen Ristin helmikuussa 2025 julkaisema kysely paljasti, että lähes puolet (47 %) 15–24-vuotiaista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Taustalla vaikuttavat muun muassa ujous, sosiaalinen ahdistus ja ulkopuolisuuden kokemus. Nämä mielenterveys haasteet vahvistavat YK:n raportin havaintoja ja osoittavat nuorten henkisen kuormituksen huolestuttavaa kasvua.


Hallitus on budjettiratkaisuissaan painottanut perusopetuksen tuntimäärien lisäystä, mutta tämä ei ratkaise opettajapulaa – erityisesti varhaiskasvatuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. Vaikka opettajien, erityisesti erityispedagogiikan osaajien, palkkaamisen tärkeys tunnistetaan, konkreettiset toimet etenevät hitaasti. Tämä lisää koulutusjärjestelmän kuormitusta ja vaikeuttaa niiden oppilaiden tilannetta, jotka tarvitsevat eniten tukea.


Mielenterveys kriisi, opettajapula ja riittämättömät digitalisaation ratkaisut viestivät siitä, että Suomen koulutusjärjestelmä tarvitsee kiireellisiä toimia nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.


Nuorten mielenterveys haasteiden taustatekijöitä


Yksinäisyys, ahdistus ja masennus suomalaisnuorten keskuudessa liittyvät yhä useammin sosiaalisiin, taloudellisiin ja emotionaalisiin tekijöihin, jotka ovat nousseet näkyviksi viime vuosina.


Koulukiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen ovat edelleen merkittäviä nuorten pahoinvoinnin lähteitä. Kiusatuksi tai syrjityksi tuleminen vahingoittaa nuoren itsetuntoa ja voi aiheuttaa pitkäkestoisia yksinäisyyden ja arvottomuuden tunteita.


Perheiden taloudellinen tilanne on yhä useammin yhteydessä lasten ja nuorten mielenterveyteen. Elinkustannusten nousu ja sosiaalietuuksien leikkaukset kuormittavat perheitä, ja tämä näkyy myös lapsissa. Taloudelliset vaikeudet voivat rajoittaa harrastuksiin, koulun tapahtumiin tai sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista, lisäten erityisesti pienituloisten lasten ja nuorten ulkopuolisuuden kokemusta.


Sosiaalisen median ja yhteiskunnallisten odotusten ruokkimassa menestys- ja täydellisyyden kulttuurissa nuoret

kokevat valtavaa painetta. Moni nuori kokee, että hyväksyntä ja arvostus riippuvat ulkonäöstä tai korkeista suorituksista koulussa ja harrastuksissa. Tämä paine voi johtaa ahdistukseen, stressiin ja epäonnistumisen pelkoon, joka saa vetäytymään sosiaalisista tilanteista tai kehittämään kielteisen minäkuvan.


Kun nämä paineet yhdistyvät kiusaamiseen, ulkopuolisuuden kokemuksiin ja perheen taloudellisiin haasteisiin, syntyy raskas henkinen taakka, joka tekee yksinäisyydestä yleisen ongelman suomalaisnuorten keskuudessa.

Kiusaamisen vastaisia toimia ja mielenterveyden tukea kouluissa on vahvistettava. Samalla on edistettävä tasa-arvoa ja poistettava taloudellisia esteitä lasten ja nuorten osallistumisesta.


Meidän tulee rakentaa ympäristöjä, joissa nuoria arvostetaan heidän omana itsenään – ei vain saavutusten tai ulkoisen menestyksen perusteella.

Miten varmistamme hyvinvoinnin, oppimisen ja osallisuuden kouluissa?


Mielenterveystarkastusten ottaminen osaksi kouluterveydenhuoltoa olisi ennakoiva ja olennainen askel lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa Suomessa. Samalla tavalla kuin fyysisen terveyden tarkastukset auttavat sairauksien varhaisessa toteamisessa, mielenterveystarkastukset voisivat auttaa tunnistamaan stressin, ahdistuksen, masennuksen, yksinäisyyden tai muiden tunne-elämän haasteiden merkkejä ennen kuin ne kasvavat vakavammiksi ongelmiksi. Tarkastukset voitaisiin integroida kouluterveydenhoitajan vastaanottoihin, jolloin jokainen lapsi ja nuori kohdattaisiin säännöllisesti turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä. Varhainen tunnistaminen mahdollistaisi ajoissa annetun tuen, kuten keskusteluavun, vertaistukiryhmät tai tarvittaessa ohjauksen erikoissairaanhoitoon. Lisäksi mielenterveystarkastukset edistäisivät mielenterveydestä puhumisen normalisoitumista, vähentäisivät stigmaa ja rohkaisevat oppilaita hakemaan apua avoimesti. Käytännön toteutus edellyttäisi riittäviä resursseja, koulutettuja mielenterveysalan ammattilaisia kouluihin sekä tiivistä yhteistyötä vanhempien ja paikallisten terveyspalvelujen kanssa. Pitkällä aikavälillä hyödyt lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimiskyvylle ja sosiaaliselle kehitykselle olisivat merkittäviä.


On tärkeää panostaa opettajien koulutukseen ja kannustimiin, jotta alalle saadaan houkuteltua ja pidettyä päteviä opettajia, erityisesti varhaiskasvatukseen ja alueille, joissa opettajapula on suurin. Opettajapula, erityisesti erityisopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, vaikuttaa suoraan lasten oppimiskokemuksiin ja hyvinvointiin. Tilanteen korjaamiseksi on luotava houkuttelevia väyliä opettajaksi hakeutumiselle ja työssä pysymiselle. Tämä tarkoittaa kilpailukykyisiä palkkoja, parempia työoloja, mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä selkeitä urapolkuja. Alueilla, joissa on vaikea saada opettajia, voidaan tarjota lisää kannustimia, kuten asumistukea, muuttokorvauksia tai maaseutulisää. Myös nykyisten opettajien jatkuva täydennyskoulutus on tärkeää, jotta he pystyvät vastaamaan muuttuviin haasteisiin, kuten oppilasryhmien moninaisuuteen, mielenterveyden tukemiseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Motivoituneiden ja osaavien opettajien pysyvyys varmistaisi opetuksen jatkuvuuden ja vahvistaisi koulutuksen laatua, erityisesti varhaisina vuosina, jolloin turvallinen ja kannustava opettaja-lapsisuhde vaikuttaa lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen.


Tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen kiusaamisen ja ulkopuolelle jättämisen vähentämiseksi kouluissa loisi turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön, jossa jokainen lapsi kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty. Kiusaaminen — oli se fyysistä, sanallista, sosiaalista tai verkossa tapahtuvaa — vaikuttaa pitkäaikaisesti oppilaan mielenterveyteen, koulumenestykseen ja osallisuuden tunteeseen. Suomessa, missä yhä useampi nuori raportoi yksinäisyyttä, ahdistusta ja masennusta, kiusaamisen ehkäiseminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kouluihin tarvitaan kokonaisvaltaisia kiusaamisen vastaisia toimintamalleja, jotka eivät keskity vain rangaistuksiin, vaan painottavat ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja korjaavia käytäntöjä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista sekä vertaistukitoiminnan kehittämistä. Opettajille, koulun henkilökunnalle ja oppilaille tulee tarjota konkreettisia keinoja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Avoin viestintä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä rakentaa luottamusta ja rohkaisee kertomaan kiusaamistapauksista.


Digitalisaation edetessä Suomen koulutuksessa on tärkeää arvioida tarkasti, miten digitaaliset oppimisvälineet vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Teknologia voi tarjota arvokkaita resursseja, mutta sen liiallinen tai vääränlainen käyttö voi aiheuttaa haasteita erityisesti nuoremmille oppilaille. Koulujen ja tutkimusten havainnot osoittavat, että runsas ruutuaika voi johtaa keskittymisvaikeuksiin, silmien rasittumiseen, uniongelmiin ja jopa lisääntyneeseen yksinäisyyden kokemukseen. Joissain tapauksissa digitaalisiin oppimateriaaleihin siirtyminen on heikentänyt niiden oppilaiden asemaa, joilla ei ole kotona tarvittavia laitteita tai oppimista tukevaa ympäristöä. Lisäksi digitaalisten alustojen liiallinen käyttö voi vähentää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, joka on oleellista sosiaalisen kehityksen ja tunne-elämän tukemisen kannalta.


Jotta digitalisaatio tukisi oppimista eikä heikentäisi sitä, päätöksentekijöiden on arvioitava mediavälineiden tehokkuutta, tarjottava opettajille riittävä koulutus ja asetettava terveelliset ruutuajan suositukset.


Tasapaino perinteisten menetelmien, kuten kirjojen, toiminnallisten harjoitusten ja ryhmäkeskustelujen sekä digitaalisten työkalujen välillä luo kokonaisvaltaisemman oppimisympäristön.

Lisäksi on tärkeää varmistaa oppilaiden yksityisyyden suoja ja tietoturva digitaalisessa ympäristössä. Hyvin johdettu ja tasapainoinen suhtautuminen oppimisteknologiaan voi maksimoida sen hyödyt ja samalla suojella oppilaiden mielenterveyttä.


Naomi Hyvönen, kunta- ja aluevaaliehdokas 127 / 2400

  • Writer: Terhi Sundström
    Terhi Sundström
  • 20 tuntia sitten
  • 1 min käytetty lukemiseen

Kunta- ja aluevaaliehdokkaamme Terhi Sundström osallistui tänään Eezy Valmennuspalvelut Oy /Eezy Työllisyyspalvelut järjestämään vaalipaneeliin Espoossa Otaniemessä. Eezy Työllisyyspalvelut järjestää kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille Espoossa. Paneeliin osallistuneet opiskelijat ovat kotoutumiskoulutuksessa ja heidän kielitaitonsa on noin A2.2 (kehittyvä peruskielitaito). Opiskelijat osallistuivat vaalipaneeliin yhdessä opettajiensa kanssa. Kotoutumispalveluiden järjestämisestä vastaa nykyään kunnat. Kotoutumisen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden työllisyyttä, työllisyyttä tukevia valmiuksia, kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan.


Aktiiviset ja oppimaan motivoituneet monikansalliset kotoutumiskoulutuksen osallistujat olivat valmistautuneet kiitettävästi päivän vaalipaneeliin. Panelistit saivat vastattavakseen kysymyksiä mm. koskien sitä, miten saa nykyistä nopeammin terveydenhoitopalveluita, minkälaisilla toimilla lukutaito paranee peruskoulussa, miten voimme lisätä maahanmuuttajien työmahdollisuuksia ja mistä saa apua työnhakuun.


Me keskustassa etsimme ratkaisuita hyvään arkeen. Puolustamme lähipalveluita – päiväkoti, koulu, kulttuuri, liikunta, työllisyyspalvelut, yrittäjyys, terveydenhoito –, suomalaista ruokaa, lähiluontoa ja yrittäjyyttä. Olemme sivistyspuolue, joka panostaa varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja opiskeluun. Kannustamme suomen kielen opiskeluun: se auttaa kotiutumaan, suuntaamaan ammattiopintoihin, työhön, aktiiviseksi kansalaiseksi ja osaksi yhteiskuntaa.


Kieli yhdistää ihmisiä. Se on tulevaisuus.

Terhi Sundström mukaan on tärkeää, että uussuomalaisista tulee aktiivisia kansalaisia, jotka perustavat elämänsä uuteen ja tulevat rakentamaan yhdessä hyvinvoivaa yhteiskuntaa. On myös tärkeää, että maahan muuttaneista tulee aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja osallistujia.


Terhi Sundström, kunta- ja aluevaaliehdokas 158 / 2438



Matalat Palkat – kenen vastuulla on muutos

Suomen työttömyysaste on noussut 9,4 prosenttiin, ja erityisesti miehet ovat yksi eniten kärsivistä ryhmistä. Mutta työttömyyden lisäksi on olemassa toinenkin ongelma, joka saa vähemmän huomiota – alityöllisyys. Monet asukkaat työskentelevät työpaikoissa, jotka tuskin kattavat heidän elinkustannuksiaan. Ja samalla ihmettelemme kasvavaa työttömyyttä, joka saa varmasti lisävauhtia huonosti palkatusta työstä ja siitä syntyvästä tyytymättömyyden kierteestä.

Näiden vaalikampanjoiden aikana olen tavannut monia asukkaita, jotka ovat kääntäneet selkänsä äänestämiselle — osa jopa turhautuneina jo pelkästä sanasta ”muutos”. Heille on luvattu muutosta liian monta kertaa, mutta lupaukset ovat jääneet tyhjiksi. Eräs afrikkalaistaustainen mies pysähtyi ostoskeskuksessa vastahakoisesti ottamaan esitteeni. ”Muutos?” hän kysyi vilkaisten esitettäni. ”Luuletko oikeasti, että asiat voivat muuttua?” Hän kertoi oman tarinansa. Hänellä oli työpaikka – mutta ei omalta alaltaan. Vaikka hän teki kovasti töitä, taloudelliset haasteet painoivat – erityisesti kun perhettä piti elättää Espoossa. Koko perheen vieminen lomalle samaan aikaan oli lähes mahdotonta kustannusten vuoksi, ja oman kodin hankkiminen asuntolainalla tuntui kaukaiselta haaveelta, vaikka tulot olivat vakaat.

Hänen tarinansa ei ole poikkeus. Monet ammattilaiset Suomessa – niin maahanmuuttajat kuin syntyperäiset suomalaiset – kokevat samoja haasteita. Kysymys kuuluu: kuinka kauan tämän annetaan jatkua ja mitä pitää tapahtua, että tilanne muuttuu?


Osaaminen ja Pätevyys

Yksi suurimmista työllistymisen esteistä on osaamisen ja työpaikkojen kohtaamattomuus. Monet yritykset epäröivät palkata kansainvälisiä ammattilaisia vedoten suomen kielen vaatimuksiin tai epävarmuuteen ulkomaisten tutkintojen suhteen. Tämä johtaa siihen, että korkeasti koulutetut henkilöt työskentelevät matalapalkkaisissa töissä samalla, kun monet alat kärsivät työvoimapulasta.

Työnantajia tulisi tukea palkkaamaan osaamisen, ei pelkän kielitaidon perusteella. Yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten tulisi vahvistaa yhteistyötä yritysten kanssa, jotta myös kansainväliset opiskelijat työllistyisivät sujuvammin valmistumisen jälkeen. Ulkomaisten tutkintojen joustavampi tunnistaminen helpottaisi ammattilaisten työllistymistä omalle alalleen.


Onko Yrittäjyys Mahdollista?

Monet, erityisesti maahanmuuttajat, kääntyvät yrittäjyyden puoleen, kun sopivaa työtä ei löydy. Mutta yrityksen perustaminen Suomessa voi olla monimutkaista – tiukat taloudelliset vaatimukset ja byrokratia voivat lannistaa.

Tarvitaan paitsi lupaprosessien yksinkertaistamista, myös parempia rahoitusmahdollisuuksia ja mentorointiohjelmia pienyrittäjille.


Asuntolaina ja Asumisen Politiikan Uudistaminen

Vakaan työn pitäisi tarkoittaa mahdollisuutta oman kodin hankintaan. Monille perheille asuntolainan saaminen on kuitenkin suuri haaste. Pankit epäröivät myöntää lainoja henkilöille, joilla ei ole pitkäaikaista luottohistoriaa Suomessa – vaikka tulot olisivat säännölliset.

Tarvitaan joustavia asumisratkaisuja, kuten edullisia vuokra-omistusasuntoja, jotka auttaisivat perheitä siirtymään vuokra-asumisesta omistusasumiseen. Työnantajien ja kuntien tulisi tehdä yhteistyötä edullisen asumisen edistämiseksi.


Elinkustannusten Hallinta

Nousevat hinnat vaikeuttavat arkea, erityisesti lapsiperheille. Asuminen, terveydenhuolto ja liikkuminen syövät suuren osan perheiden budjetista.

Tarvitaan politiikkaa, joka keskittyy terveydenhuollon kustannusten alentamiseen – erityisesti työssäkäyville perheille. Lisäksi edullisen asumisen lisääminen estäisi vuokrien karkaamista. Julkisen liikenteen tulisi olla edullisempaa ja saavutettavampaa, jotta työmatkaliikenne ei muodostuisi taloudelliseksi taakaksi.


Laajempi näkökulma

Työ ei ole vain palkka. Se on myös taloudellista turvaa, vakautta ja ihmisarvoa. Kun ihmiset eivät pääse tekemään koulutustaan vastaavaa työtä, kun perheiden on vaikea kattaa peruskulut, ja kun oman kodin hankinta tuntuu mahdottomalta vakaista tuloista huolimatta – se kertoo syvemmistä rakenteellisista ongelmista.

Mahdollisuuksia tulee olla tarjolla kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Se mies, joka kysyi, voiko muutos oikeasti olla mahdollista, kysyi itse asiassa vielä suurempaa kysymystä: Miten voimme tehdä Suomesta paikan, jossa ihmiset – vaikka heidän äidinkielensä tai toisensakaan kielensä ei olisi suomi – voivat rakentaa hyvän elämän?

Vastaus löytyy politiikan muutoksista ja ajattelutavan uudistamisesta. Sillä kun luomme mahdollisuuksia kaikille, hyötyy koko yhteiskunta.


Naomi Hyvönen, kunta- ja aluevaaliehdokas 127 / 2400

bottom of page