top of page
Apila_Rakennustyömaa.png
Ajankohtaista
Puheenaiheet: Blog2
  • Writer: Daniel Malm
    Daniel Malm
  • 9.4.
  • 3 min käytetty lukemiseen


Tänään juhlimme miestä, jonka perintö on koskettanut rakkaan Suomen joka kolkkaa – miestä, jonka visio antoi äänen kansakunnallemme: Mikael Agricola, "suomen kielen isä". Päivä ei ole vain lippujen heiluttamisen, vaan myös kielen voiman identiteetin ja tulevaisuuden muovaamisen muisteleminen.


Kuvittele Suomi ilman suomea – maa, jossa tarinoitamme, runouttamme ja edes näitä tekstejämme ei voitaisi jakaa sydämemme kielellä. Agricola loi vuosisatoja sitten huolellisesti ensimmäiset suomen kielen kirjalliset muodot ja loi majakan kulttuurin yhtenäisyydelle ja ilmaisulle.


Miksi tällä on merkitystä nykyään? Koska kieli on enemmän kuin sanoja; se on kansan sielu. Se sitoo meitä, inspiroi meitä ja vie meitä eteenpäin. Maailmassa, joka usein pyrkii jakautumaan, kielemme yhdistää meidät, ylittää poliittiset sidosuudet ja yhdistää meidät yhteiseksi perinnöksi.


Mieti Agricolan kohtaamia haasteita – tekstien kääntämistä, kansan opettamista lukemaan ja kirjoittamaan omalla äänellään. Hänen työnsä ei ollut vain kirjaimia sivulla; Kyse oli siitä, että jokaiselle suomalaiselle silloin ja nyt annetaan voima unelmoida ja jakaa niitä.


Joten kysyn teiltä, mitä teemme tällä kielen lahjalla? Kuinka voimme varmistaa, että Agricolan perintö kukoistaa edelleen jokaisessa luokkahuoneessa, jokaisessa keskustelussa ja jokaisessa yhteiskuntamme kolkassa? Puolustakaamme ainutlaatuista kulttuuriamme kannustamalla suomen kielen oppimista ja käyttöä, ei vain nyökkäyksenä menneisyyteen, vaan sitoutumisena tulevaisuuteen.


Tänä virallisena lippupäivänä ei kunnioiteta vain miestä, vaan hänen aloittamaansa liikettä – liikettä, joka muistuttaa meitä vahvuudestamme yhtenäisyydessä ja monimuotoisuudessa. Lupaamme pitää suomen kielen elinvoimaisena ja vaalittavana, varmistaen, että se yhdistää meitä sukupolvien ajan.


Kiitos, ja juhlitaan yhdessä Suomen henkeä!

=================================================================


Day of the Finnish Language

April 9, 2023



Today, we celebrate a man whose legacy has touched every corner of our beloved Finland—a man whose vision gave voice to our nation: Mikael Agricola, the "Father of the Finnish Language." It's a day not just to wave our flags, but to remember the power of language in shaping our identity and future.


Imagine a Finland without Finnish—a land where our stories, our poetry, and even these very texts could not be shared in the tongue of our hearts. It was Agricola who, centuries ago, meticulously crafted the first written forms of Finnish, lighting a beacon for cultural unity and expression.


Why does this matter today? Because language is more than words; it is the soul of a people. It binds us, inspires us, and propels us forward. In a world that often seeks to divide, our language unites us, transcending political affiliations and uniting us in a shared heritage.


Consider the challenges Agricola faced—translating texts, teaching a nation to read and write in its own voice. His work wasn’t just about letters on a page; it was about giving every Finn, then and now, the power to dream and to share those dreams.


So, I ask you, what will we do with this gift of language? How can we ensure that the legacy of Agricola continues to thrive in every classroom, every conversation, and every corner of our society? Let’s champion our unique culture by encouraging the learning and use of Finnish, not just as a nod to the past, but as a commitment to our future.


On this official Flag Day, let us honor not just the man, but the movement he started—a movement that reminds us of our strength in unity and diversity. Let’s pledge to keep the Finnish language vibrant and cherished, ensuring that it continues to bind us together for generations to come.


Thank you, and let’s celebrate the spirit of Finland together!


Aluevaaliehdokas Leena Raudasoja 2427
Aluevaaliehdokas Leena Raudasoja 2427

Olin mielenkiintoisessa tapahtumassa 5.4. Espoo International School, Suurpellossa; tunnelmat sieltä:


 ”Maista ensin herkullisia kakkuja, keksejä ja  baklavaa ja jos hiukoo, kevätkääryleitä.   Sitten voit mennä unelmoimaan Sri Lankan matkasta ja miettiä, millainen kokemus olisi Taj Mahal Intiassa; matkatoimistossa paikallista sikäläistä tuntemusta löytyy. Rouva   esittelee   silmää hiveleviä värikkäitä afrikkalaisista kankaista ommeltuja tuotteita, huiveja, laukkuja, uunikintaita.  Vietnamilaiset kahvipavut tuoksuvat. Upeita kätten töitä on tarjolla usean näppäräsormisen tekijän pöydillä. Ruokakursseja mainostetaan ja maistiaisia saa. Jos kaipaat ravintolisää ruokavalioosi, tai mausteita, niitä löytyy. Stressin  vuoksi ei tarvitse ahdistua   koska neurofysiologiaan perehtyneellä  asiantuntijalla (australialaisessa yliopistossa) on  vinkkejä ja keinoja  mielen hallintaan. – Ja kun alkaa hiukoa, niin tarjolla on sekä meksikolaista   tortilloja herkuilla päällystettynä että aasialaista street foodia.


Ja musiikista huolehtii parikin bändiä, on sekä jammailumusaa että ”Helsinki  Super Man” on vauhdissa.

Tunsin kuin olisin ollut itse itämaisella torilla. 
  • ja kaikki olivat iloisia, puheliaita ja auliita kertomaan toiminnastaan.


Kyse oli Espoon Keskustan tukemasta    ” Espoo Entrerpreneur`s Day” -tapahtumasta Espoo International School:ssa   Suurpellossa 5.4. Paikalle oli kutsuttu maahanmuuttajataustaisia pienyrittäjiä. Siellä oli kolmisenkymmentä yrittäjää yhteensä 25 eri kansallisuudesta. Kuka oli asunut Suomessa kauemman, kuka vähemmän aikaa.  Kaikilla oli sama päämäärä, saada tuotettaan tunnetuksi, löytää markkinoita ja verkostoitua toisten yrittäjien kanssa.


Ilo ja yritteliäisyys tapahtumassa tarttui niin yleisöön kuin yrittäjiinkin   ja meihin ”Keskusta” n ja muutamaan  muista puolueista tulleisiin ehdokkaisiinkin. Tilaisuuden pääjärjestelijänä oli Kinchit Reddhiman joka   pyrähteli energisenä huolehtimassa   ohjelman kulusta ja oli järjestänyt välähdyksiä tilaisuudesta jopa Bangladeshin uutisiin! Tilaisuuden promoottoreina hänen lisäkseen toimi Espoon Keskustan kansainvälinen tiimi ja ”vaalinyrkki” Vesa Sorasahi.

Kansainvälisyys on voimavara- toivottavasti näemme samoissa puitteissa jatkossakin!



Oppilaiden hyvinvointia puurakentamisen avulla

Kuntavaalien lähestyessä koulujen kestävä kehitys nousee keskiöön. Kaupungin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä vaatii uusia ratkaisuja, ja puurakentaminen on yksi lupaavimmista. Puurakentaminen, erityisesti ristiinliimatun puun (CLT) käyttö, yhdistää ympäristöystävällisyyden, kustannustehokkuuden ja terveellisen sisäilman – ja Espoo voi näyttää tässä mallia.


Puurakentamisen edut käytännössä

Kuhmon Tuupalan koulu osoittaa, mitä puurakentamisella voidaan saavuttaa. CLT-tekniikalla rakennettu koulu valmistui vain 2 200 eurolla neliömetriltä, ja sen sisäilma on erinomainen. Puu säätelee luonnollisesti kosteutta ja vähentää haitallisia kemikaaleja, mikä parantaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimistuloksia. Tutkimukset vahvistavat: puukouluissa stressitasot ovat alhaisemmat.


Espoo tiennäyttäjäksi

Espoo voi nousta puurakentamisen edelläkävijäksi hyödyntämällä tätä menetelmää julkisissa hankkeissa, kuten kouluissa ja yhteisötiloissa. Samalla kaupunki tukee kotimaista puutaloutta ja luo työpaikkoja. Puurakentaminen ei ole vain ekologista – se luo viihtyisiä tiloja, jotka edistävät asukkaiden mielenterveyttä ja elämänlaatua.


Äänestäjien rooli

On äänestäjien vuoro toimia. Tukemalla kuntavaaleissa ehdokkaita, jotka ajavat kestävää kehitystä ja puurakentamista, voimme tehdä Espoosta mallikaupungin. Puurakentaminen on investointi tulevaisuuteen: puhtaampaan ilmaan, terveempiin tiloihin ja kestävämpään Espooseen.


Tehdään Espoosta puurakentamisen tiennäyttäjä – kaupunki, joka inspiroi muita ja rakentaa hiilineutraalin tulevaisuuden!

Samuel Sylf (kesk.) alue- ja kuntavaaliehdokas 160/2441

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen,


bottom of page