Työ jolla tulee toimeen on osa ihmisarvoista elämää - työllistymisen ja yrittäjyyden esteet on poistettava.

Matalat Palkat – kenen vastuulla on muutos

Suomen työttömyysaste on noussut 9,4 prosenttiin, ja erityisesti miehet ovat yksi eniten kärsivistä ryhmistä. Mutta työttömyyden lisäksi on olemassa toinenkin ongelma, joka saa vähemmän huomiota – alityöllisyys. Monet asukkaat työskentelevät työpaikoissa, jotka tuskin kattavat heidän elinkustannuksiaan. Ja samalla ihmettelemme kasvavaa työttömyyttä, joka saa varmasti lisävauhtia huonosti palkatusta työstä ja siitä syntyvästä tyytymättömyyden kierteestä.

Näiden vaalikampanjoiden aikana olen tavannut monia asukkaita, jotka ovat kääntäneet selkänsä äänestämiselle — osa jopa turhautuneina jo pelkästä sanasta ”muutos”. Heille on luvattu muutosta liian monta kertaa, mutta lupaukset ovat jääneet tyhjiksi. Eräs afrikkalaistaustainen mies pysähtyi ostoskeskuksessa vastahakoisesti ottamaan esitteeni. ”Muutos?” hän kysyi vilkaisten esitettäni. ”Luuletko oikeasti, että asiat voivat muuttua?” Hän kertoi oman tarinansa. Hänellä oli työpaikka – mutta ei omalta alaltaan. Vaikka hän teki kovasti töitä, taloudelliset haasteet painoivat – erityisesti kun perhettä piti elättää Espoossa. Koko perheen vieminen lomalle samaan aikaan oli lähes mahdotonta kustannusten vuoksi, ja oman kodin hankkiminen asuntolainalla tuntui kaukaiselta haaveelta, vaikka tulot olivat vakaat.

Hänen tarinansa ei ole poikkeus. Monet ammattilaiset Suomessa – niin maahanmuuttajat kuin syntyperäiset suomalaiset – kokevat samoja haasteita. Kysymys kuuluu: kuinka kauan tämän annetaan jatkua ja mitä pitää tapahtua, että tilanne muuttuu?

Osaaminen ja Pätevyys

Yksi suurimmista työllistymisen esteistä on osaamisen ja työpaikkojen kohtaamattomuus. Monet yritykset epäröivät palkata kansainvälisiä ammattilaisia vedoten suomen kielen vaatimuksiin tai epävarmuuteen ulkomaisten tutkintojen suhteen. Tämä johtaa siihen, että korkeasti koulutetut henkilöt työskentelevät matalapalkkaisissa töissä samalla, kun monet alat kärsivät työvoimapulasta.

Työnantajia tulisi tukea palkkaamaan osaamisen, ei pelkän kielitaidon perusteella. Yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten tulisi vahvistaa yhteistyötä yritysten kanssa, jotta myös kansainväliset opiskelijat työllistyisivät sujuvammin valmistumisen jälkeen. Ulkomaisten tutkintojen joustavampi tunnistaminen helpottaisi ammattilaisten työllistymistä omalle alalleen.

Onko Yrittäjyys Mahdollista?

Monet, erityisesti maahanmuuttajat, kääntyvät yrittäjyyden puoleen, kun sopivaa työtä ei löydy. Mutta yrityksen perustaminen Suomessa voi olla monimutkaista – tiukat taloudelliset vaatimukset ja byrokratia voivat lannistaa.

Tarvitaan paitsi lupaprosessien yksinkertaistamista, myös parempia rahoitusmahdollisuuksia ja mentorointiohjelmia pienyrittäjille.

Asuntolaina ja Asumisen Politiikan Uudistaminen

Vakaan työn pitäisi tarkoittaa mahdollisuutta oman kodin hankintaan. Monille perheille asuntolainan saaminen on kuitenkin suuri haaste. Pankit epäröivät myöntää lainoja henkilöille, joilla ei ole pitkäaikaista luottohistoriaa Suomessa – vaikka tulot olisivat säännölliset.

Tarvitaan joustavia asumisratkaisuja, kuten edullisia vuokra-omistusasuntoja, jotka auttaisivat perheitä siirtymään vuokra-asumisesta omistusasumiseen. Työnantajien ja kuntien tulisi tehdä yhteistyötä edullisen asumisen edistämiseksi.

Elinkustannusten Hallinta

Nousevat hinnat vaikeuttavat arkea, erityisesti lapsiperheille. Asuminen, terveydenhuolto ja liikkuminen syövät suuren osan perheiden budjetista.

Tarvitaan politiikkaa, joka keskittyy terveydenhuollon kustannusten alentamiseen – erityisesti työssäkäyville perheille. Lisäksi edullisen asumisen lisääminen estäisi vuokrien karkaamista. Julkisen liikenteen tulisi olla edullisempaa ja saavutettavampaa, jotta työmatkaliikenne ei muodostuisi taloudelliseksi taakaksi.

Laajempi näkökulma

Työ ei ole vain palkka. Se on myös taloudellista turvaa, vakautta ja ihmisarvoa. Kun ihmiset eivät pääse tekemään koulutustaan vastaavaa työtä, kun perheiden on vaikea kattaa peruskulut, ja kun oman kodin hankinta tuntuu mahdottomalta vakaista tuloista huolimatta – se kertoo syvemmistä rakenteellisista ongelmista.

Mahdollisuuksia tulee olla tarjolla kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Se mies, joka kysyi, voiko muutos oikeasti olla mahdollista, kysyi itse asiassa vielä suurempaa kysymystä: Miten voimme tehdä Suomesta paikan, jossa ihmiset – vaikka heidän äidinkielensä tai toisensakaan kielensä ei olisi suomi – voivat rakentaa hyvän elämän?

Vastaus löytyy politiikan muutoksista ja ajattelutavan uudistamisesta. Sillä kun luomme mahdollisuuksia kaikille, hyötyy koko yhteiskunta.

Naomi Hyvönen, kunta- ja aluevaaliehdokas 127 / 2400