Työpaikkojen luomisen edistäminen - työ ja yrittäjyys on keskustalaisuuden ydintä

Miten Suomi voi vauhdittaa työllisyyttä ja talouskasvua

Työmahdollisuuksien luominen on taloudellisen vaurauden perusta. Hallitukset eri puolilla maailmaa käyttävät erilaisia politiikkoja työllisyyden edistämiseksi, mutta niiden tehokkuus riippuu toteutuksen laadusta. Suomi on ottanut tärkeitä askelia yritysten tukemiseksi verohelpotusten ja tukien avulla, mutta parannettavaa on edelleen. Hallinnon yksinkertaistaminen ja työvoiman osaamiseen panostaminen voisivat edistää työpaikkojen luomista ja varmistaa taloudellisen vakauden.

Suomi kamppailee tällä hetkellä merkittävän kesätyöpaikkojen vähenemisen kanssa, mikä vaikeuttaa nuorten työnhakijoiden pääsyä työmarkkinoille. Maaliskuussa 2025 työnhakusivusto Duunitori listasi noin 4 300 kesätyöpaikkaa, mikä on 47 prosentin lasku viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Huhtikuun alkuun mennessä tämä luku voi pudota vielä entisestään. Jyrkkä lasku johtuu suurelta osin taloudellisesta epävarmuudesta, joka heikentää työnantajien mahdollisuuksia palkata kausityöntekijöitä.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on tuonut esiin saman huolen: viidennes suomalaisista yrityksistä aikoo vähentää kesätyöntekijöiden palkkaamista tänä vuonna.

Tämä kehitys on erityisen huolestuttava yliopisto-opiskelijoille, jotka ovat perinteisesti turvautuneet kesätöihin tulojen ja arvokkaan työkokemuksen saamiseksi. Suomen Ekonomien tekemä kysely paljasti, että yli 80 prosenttia kauppatieteiden opiskelijoista koki kesätyön löytämisen aiempaa vaikeammaksi (Yle.fi, Suomen Ekonomit).

Opiskelijoiden taloudellista tilannetta heikentävät entisestään asumistukileikkaukset, jotka lisäävät taloudellista epävarmuutta. Monet opiskelijat ovat turhautuneita yhä kiristyvään kilpailuun rajallisista työpaikoista – jotkut kertovat joutuneensa lähettämään lähes 100 työhakemusta ennen työpaikan saamista.

Kesätyöpaikkojen väheneminen ei vaikuta pelkästään opiskelijoihin vaan heijastaa laajempia taloudellisia haasteita. Kausiluonteisten työpaikkojen vähentyminen osoittaa, että tarvitaan uusia politiikkatoimia, joilla yrityksiä tuetaan ylläpitämään ja laajentamaan työvoimaansa myös taloudellisesti haastavina aikoina. Näiden ongelmien ratkaiseminen on välttämätöntä, jotta voidaan ehkäistä työmarkkinoiden pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia ja varmistaa, että nuoret ammattilaiset saavat uransa kannalta tärkeää työkokemusta.

Eräs espoolainen äiti, jonka lukiolainen poikansa etsii kesätöitä, kysyi minulta äskettäin kampanjatilaisuudessa:

”Voidaanko Espoossa laajentaa nuorille tarjolla olevia työmahdollisuuksia?”

Tähän kysymykseen vastaaminen vaatii määrätietoisia toimia. Kyse ei ole pelkästään kesätöiden löytämisestä, vaan siitä, että nuorilla on pääsy merkityksellisiin työmahdollisuuksiin, jotka auttavat heitä rakentamaan tulevaisuuttaan. Tarvitsemme kannustimia yrityksille palkata nuoria, lisää investointeja osaamisen kehittämiseen ja tarpeettomien työllistymisen esteiden poistamista.

Yksi suurimmista esteistä Suomen pienille yrityksille on monimutkainen byrokratia

Monet yrittäjät kamppailevat sekavien säädösten, pitkien lupaprosessien ja aikaa vievän hallinnollisen työn kanssa. Näiden prosessien yksinkertaistaminen kannustaisi useampia ihmisiä perustamaan ja laajentamaan yrityksiään.

Mahdollisia ratkaisuja: yhden luukun digitaalinen palvelu, jossa kaikki luvat, veroilmoitukset ja rahoitushakemukset

olisivat saatavilla yhden verkkopalvelun kautta, mikä tehostaisi toimintaa. Selkeät lupavaatimukset, joissa askel askeleelta etenevät ohjeet ja tukipalvelut auttaisivat yrityksiä navigoimaan sääntelyä helpommin. Nopeammat rekisteröinti- ja veroprosessit, joiden avulla yrityslupien ja verotukseen liittyvien käsittelyaikojen lyhentäminen nopeuttaisi uusien yritysten käynnistymistä.

Työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi Suomi voisi ottaa käyttöön taloudellisia kannustimia, kuten veronalennuksia, yrityksille, jotka palkkaavat aliedustettuja ryhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja maahanmuuttajia.

Mahdollisia aloitteita: verovähennykset pitkäaikaistyöttömien palkkaamisesta, jolloin yritykset, jotka palkkaavat pitkään työttömänä olleita, voisivat saada väliaikaisia veronalennuksia. Toimialakohtaiset verokannustimet, jotka suunnattaisiin työvoimapula-aloille, kuten terveydenhuoltoon, rakentamiseen ja teknologiaan, voisivat houkutella lisää työntekijöitä.

Yrittäjät ovat keskeisessä roolissa uusien työpaikkojen luomisessa, mutta taloudelliset haasteet voivat estää uusien yritysten perustamista. Tarjoamalla lisää tukea startupeille Suomi voisi edistää innovaatiota ja talouskasvua. Keskeisiä ehdotuksia: verovapaus uusille yrityksille, jolloin ensimmäisten kahden toimintavuoden aikana veroista luopuminen auttaisi startup-yrityksiä vakiinnuttamaan toimintansa. Vahvemmat T&K-verohyödyt, jotta myös pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voisivat hyötyä tutkimus- ja kehityskannustimista, ei vain suuret yritykset. Apurahat yliopistoyhteistyöhön, joilla kannustetaan yrityksiä tekemään yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, mikä edistäisi innovaatioita ja loisi uusia työpaikkoja.

Siirtyminen vihreämpään talouteen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen.

Yritysten tukeminen kestävien käytäntöjen käyttöönotossa vähentäisi Suomen hiilijalanjälkeä ja loisi samalla uusia työpaikkoja. Mahdollisia ratkaisuja: verokannustimet ympäristöystävällisille yrityksille, jotka hyödyntävät energiatehokkaita prosesseja ja kiertotalousmalleja. Tuet vihreän sektorin työpaikoille, jolloin yrityksiä, jotka siirtyvät uusiutuvan energian käyttöön, voitaisiin tukea työpaikkojen luomiseksi puhtaassa teknologiassa, kestävissä rakennushankkeissa ja ympäristötutkimuksessa.

Työpaikkojen luominen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä hallituksen, yritysten ja koulutuslaitosten välillä. Nuorten ja opiskelijoiden työnsaannin tukemiseksi on tärkeää lisätä kannustimia yrityksille palkata uusia työntekijöitä, helpottaa yrittäjyyttä ja varmistaa, että työmarkkinat vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. 

Kuntavaaliehdokas Naomy Hyvönen, numerolla 127 Espoossa