Muutoksia Espoon Keskustan valtuustoryhmässä

Espoon Keskustan valtuustoryhmän kokoonpano muuttuu, sillä 23.10. pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa myönnettiin Keskustan kaupunginvaltuutettu Riikka Pakariselle ero kyseisestä luottamustehtävästä.

Pakarinen kertoi jo eduskuntavaalien aikaan suunnittelevansa tulevaisuuttaan uudelleen. Hän haluaa keskittyä tehtäviinsä Suomen Startup yhteisön toimitusjohtajana ja Suomen Urheiluliiton (SUL) johdossa, joiden kautta on hieno mahdollisuus vaikuttaa edelleen myös ihmisten hyvinvointiin sekä yhteiskunnallisiin asioihin. Pakarinen on SUL johdossa ensimmäinen keskustalainen sitten Urho Kekkosen ja liiton historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.

Keskustan valtuustoryhmä kiittää Riikkaa hänen tekemästään työstä ja kaikesta häneltä saamastaan tuesta. Kunnioitamme ja arvostamme hänen päätöstään ja toivotamme hänelle menestystä tehtäviensä hoidossa. Riikka Pakarisen tilalle varsinaiseksi valtuutetuksi nousee varavaltuutettu Tommi Halkosaari. Tommi on jo aiemmin ollut tiiviisti mukana ryhmän toiminnassa:

-Pienessä valtuustoryhmässämme myös varavaltuutettujen ja luottamushenkilöiden rooli politiikan tekemiseen on ollut Keskustassa merkittävä. Olen toki lisäksi seurannut ja välillä osallistunutkin kaupunginvaltuuston toimintaan. Varsinaisen valtuutetun tehtävän otan kiitollisena vastaan. Espoossakin joudumme tiukkojen päätösten eteen, erityisesti valtavien perheiden palveluiden kasvutarpeiden kanssa. Jos Espoon halutaan kasvavan, tulee kerrostaloasuntojen lisäksi rakentaa palveluitakin asukkaille, summaa Halkosaari.

Keskustan valtuustoryhmää tulee uutena varavaltuutettuna täydentämään Mikko Hintsala. Hän on aikaisemmin toiminut myös varsinaisena valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä.

Sofia Tuisku: Kotihoidontuen Espoo-lisä palautettava 2-vuotiaille lapsille

Talousarvioneuvotteluiden lähestyessä varhaiskasvatuksen riittämättömät resurssit ovat nousseet puheenaiheeksi (LV 16.9, 12.10). Esillä ovat olleet ennusteita suurempi lapsimäärä ja riittämättömät investoinnit. On hyvä huomata, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrään vaikuttaa Espoossa asuvien lasten määrän lisäksi se, minkä ikäisinä lapset aloittavat varhaiskasvatuksen.

Viime vuosina kotihoidossa olevien lapsien hoitamisesta maksettua Espoo-lisää on toistuvasti karsittu, siten että sitä maksetaan lapsen 1,5 vuoden ikään asti. Yhtenä leikkausperusteena on ollut yhä nuorempien lasten ohjaaminen varhaiskasvatuksen piiriin. Vaikka yksistään Espoo-lisän perusteella tuskin yksikään perhe tekee päätöstä lapsensa hoidosta, on kaupungilta arvovalinta tukea myös pienten lasten kotihoitoa. Kun varhaiskasvatuksen tilanne on kuormittunut, onko perusteltua ohjata kaikkein nuorimpia lapsia varhaiskasvatukseen?

Lapsen valmiuksien kannalta on jo merkittävästi eroa sillä, onko hän varhaiskasvatuksen aloittaessa esimerkiksi 1,5- vai 2-vuotias. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, millaista arki espoolaisissa päiväkodeissa on. Oman lapsen päiväkotitaipaleen alku tänä syksynä oli realistinen katsaus siihen, miten hankalaa päiväkodin aloittaminen voi olla etenkin silloin, kun lapsen valmiudet eivät vielä riitä päiväkodissa toimimiseen.

Ensi vuoden talousarviota suunniteltaessa olisikin otettava esille vaihtoehto Espoo-lisän palauttamisesta maksettavaksi lapsen kahden vuoden ikään asti. Säästökohteena kotihoidontuen kuntalisä on vähintäänkin kyseenlainen, kun varhaiskasvatuksen järjestäminen on kaupungille vuositasolla yli tuplaten kalliimpaa kuin enimmilläänkin maksettu Espoo-lisä. Kustannuksiin vaikuttavat myös muun muassa perheen työssäkäynti ja perhevapaauudistuksen tuomat muutokset, minkä vuoksi todellisten talousvaikutusten osoittaminen on haastavaa.

Talousvaikutusten sijaan kotihoidontuen Espoo-lisää kannattaisikin tarkastella perhepalveluna, mahdollisesti myös osana varhaiskasvatuksen tilanteen parantamista. Jos Espoo haluaa olla lapsimyönteinen asuinkunta, monipuoliset ja laadukkaat perhepalvelut ovat avainasemassa.

Sofia Tuisku

varavaltuutettu, kesk.

tuoreen päiväkotilaisen äiti

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Espoon arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä vuodelta 2022

Keskusta nostaa esiin kolme Espoon kasvuun liittyvää tavoitetta, jotka eivät ole viime vuonna toteutuneet.

1) "Espoo kasvaa kestävästi." Ei ole toteutunut.

Espoolaisten tyytyväisyys asuinalueidensa viihtyvyyteen on laskussa. Tiivistysrakentamisessa on riski lähimetsien menettämisestä. Siksi Espoon Keskusta vaatii malttia Espoon kasvuvauhtiin. Espoo on viime vuosina kaavoittanut ja tänne on rakennettu reilusti yli MAL-sopimuksessa vaaditun määrän. Siksi meillä Espoossa olisi hyvin varaa hidastaa tahtia. 2) "Palvelutuotanto kehittyy asukas- ja asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti monituottajamallia hyödyntäen." Ei ole toteutunut tai ei ole pystytty arvioimaan.

Varsinkin uusilla alueilla palvelut eli esimerkiksi koulut ja päiväkodit rakennetaan reilusti jälkijunassa verrattuna asuntotuotantoon. Siksi espoolaisilla on hankaluuksia muun muassa saada lapsensa lähipäiväkotiin tai edes kohtuullisen matkan päähän varsinkin, jos lapsi aloittaisi päiväkodissa muulloin kuin elokuussa. PPP-mallilla eli yritysten kanssa yhdessä on saatu nopeasti rakennettua kipeästi tarvittavia kouluja ja päiväkoteja. Tarkastuslautakunta on jo pitkään vaatinut arviota myös siitä, onko malli todella niin kustannustehokas Espoolle kuin miten sitä on markkinoitu. 3) "Tilapalveluiden investoinnit eivät ole toteutuneet valtuuston asettamassa aikataulussa eikä budjetissa."

Viime vuodelle oli varattu yli 100 miljoonaa euroa investointirahoja koulujen ja päiväkotien korjauksia ja uudisrakentamista varten. Siitä käytettiin vain 52 miljoonaa euroa. Loput jätettiin käyttämättä, koska rakennusalan kustannukset nousivat niin paljon. Sinänsä ihan fiksua olla rakentamatta ylihintaan. Tuo viime vuonna käyttämättä jätetty vajaa 50 miljoonaa euroa investointirahaa ei kuitenkaan siirry tuleville vuosille, vaan vuosittain meitä sitoo valtuuston päättämä investointikatto. Siksi pahimmillaan tästä seuraa dominoefekti, jossa kiireesti tarvittavia koulu- ja päiväkotihankkeita lykätään hamaan tulevaisuuteen. Jo tälläkään hetkellä kaikki lähivuosina Espoossa tarvittavat koulut ja päiväkodit eivät ole mahtuneet 10 vuoden investointisuunnitelmaan. Ikävänä esimerkkinä on hätäisellä aikataululla vailla asukkaiden ja sidosryhmien kuulemista esitelty suunnitelma Keran uuden koulun perustamisesta jo ensi vuonna 2024 vanhaan toimistorakennukseen Kutojantielle. Pahimmillaan opettajat joutuisivat opettamaan näissä väistötiloissa reilusti yli kymmenen vuoden ajan. Kutojantien tilat ovat olleet pitkään väistötilakäytössä eri kouluilla. Jos Kutojantielle nyt perustetaan kokonaan uusi koulu, miten ratkaistaan väistötilojen tarve jatkossa? Peruskorjauksia on jonossa iso liuta ja sisäilmaongelmista johtuvia hätäväistöjäkin tulee aina yllättäen. Kilon alueen perheet ja opettajat eivät ymmärrettävästi ole suunnitelmista innoissaan, vaan haluavat, että muita vaihtoehtoja selvitetään. Keskusta toivoo, että seuraavissa budjettineuvotteluissa keskustellaan vakavasti koulujen ja päiväkotien investointisuunnitelmasta. Uusille ja korjatuille tiloille on kasvavassa Espoossa huutava tarve, joten rahat on löydettävä. Vuosia sitten lukittu investointikatto ei enää vastaa kasvavan kaupungin palvelutarpeen realismia. Lopuksi on todettava, etteivät pränikät koulu- ja päiväkotirakennukset tietenkään riitä. Espoossa henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on heikolla tolalla sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Henkilöstöpula on krooninen: väkeä lähtee pois, eikä uusia saada tilalle. Henkilöstön palautetta ja toiveita on kuunneltava ja tilanteeseen on saatava ratkaisuja.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Sara Saramäki

Espoon kaupunginvaltuuston kokous 15.5.2023