top of page
Apila_Rakennustyömaa.png
Puheenaiheet
Puheenaiheet: Blog2

Lasten ja nuorten tilanne on koronavuosien jälkeen huolestuttava. Siksi vastikään käydyissä Espoon budjettineuvotteluissa Keskusta halusi pitää erityisesti heidän puoliaan ja taata resurssit esimerkiksi kouluihin ja varhaiskasvatukseen. Nyt talousarviossa linjattu leikkausehdotusten torjuminen ei kuitenkaan riitä. Panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin tarvitaan enenevässä määrin myös seuraavina vuosina.


– Espoon kasvaessa opetuksen ja varhaiskasvatuksen budjetin on kasvettava vähintään samassa suhteessa lasten määrään, jotta resurssit pysyvät edes ennallaan. Nyt sovittu rahoitustaso ei kuitenkaan riitä. Espoon varhaiskasvatus ja koulut ovat kriisin partaalla, jollei tuntuvaa lisätukea saada tulevina vuosina esimerkiksi erityisopetukseen ja koulunkäynnin ohjaajiin, toteaa Espoon Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Sara Saramäki.


Espoon varhaiskasvatuksessa kärsitään resurssipulasta ja tilanne on huolestuttava. Henkilökunnan puuttumisen takia lasten hakeminen päiväkodista kesken päivän on tullut monille espoolaisille vanhemmille valitettavan tutuksi.


– Varhaiskasvatuksen tilanteeseen tarvitaan toimia. Me espoolaiset päättäjät voimme itse vaikuttaa siihen, että Espoon kaupunki on houkutteleva työnantaja ja ammattilaiset haluavat pysyä töissä Espoossa. Palkkauksesta emme valitettavasti näissä neuvotteluissa saaneet keskustella. Onneksi meidän aloitteestamme budjettiin lisättiin määräraha päiväkotiapulaisten palkkaamiseen. Lisäkädet tulevat tarpeeseen. Tämäkin on silti vain pisara meressä siihen nähden, mitä panostuksia varhaiskasvatukseen todella tarvittaisiin, linjaa Keskustan valtuutettu Riikka Pakarinen.


Koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi Keskusta halusi kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevän työn rooliin.


– Viime aikoina olemme nähneet huolestuttavaa kehitystä nuorten jengiytymisessä ja levottomuudessa. Budjettineuvotteluissa saatiin onneksi lisärahaa nuorisotyöhön ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Pidän tärkeänä huolehtia siitä, että nuorille on tarjolla mielekästä tekemistä – jotain muuta, kuin kaduilla hengailua ja siitä seuraavia lieveilmiöitä, sanoo Keskustan varavaltuutettu Sofia Tuisku.


Keskustan tavoitteena oli, että budjetissa huomioidaan myös lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen. Tältä osin kaupungin vuokratuen jatkaminen ennallaan oli seuratyölle kriittisen tärkeää, toteaa Riikka Pakarinen.


Budjettineuvotteluissa tarkasteltiin myös tulevia investointeja ja tehtiin niiden osalta priorisointia:


– Investointipuolella tehtiin lisäyksiä kouluihin ja päiväkoteihin tieinvestointien kustannuksella. Ehdottomasti koulujen ja päiväkotien tilanne on nyt ensisijainen, koska peruspalvelut pitää taata kaikilla Espoon asuinalueilla, sanoo Keskustan varavaltuutettu Tommi Halkosaari.

– Espoo kasvaa niin kovaa vauhtia, myös lasten ja nuorten määrä, että lisäinvestointeja kouluihin ja päiväkoteihin tarvitaan jo tuleville vuosille. Olisi tarpeen tarkastella investointikaton ylärajaa ja esimerkiksi sitoa se indeksiin, kun rakennusalan kustannukset ovat nousseet niin paljon, Sara Saramäki linjaa.


Writer's pictureEspoon Keskusta

Päivitetty: 8. marrask. 2022


Startup -yhteisön toimitusjohtaja, Keskustan varapuheenjohtaja, Espoon kaupungin- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuutettu Riikka Pakarinen tavoittelee kansanedustajuutta kevään 2023 vaaleissa Uudeltamaalta. Hänet asetti ehdokkaaksi tänään 8.11.2022 Keskustan Uudenmaan piiri.


Olen ehdolla, koska haluan vaikuttaa keskeisiin asiakysymyksiin. Tunnen niin ulko- ja turvallisuuspolitiikan, EU:n, elinkeinopolitiikan kuin lapsiperheiden arjen asiat. Euroopassa käydään sotaa ja sen myötä näihin kaikkiin teemoihin liittyen on isoja kysymyksiä ratkottavana. Haluan omalla toiminnallani rakentaa luottamusta siihen, että politiikalla voidaan kääntää kehityksen suunta kohti turvallisempaa ja vakaampaa tulevaisuutta, Pakarinen sanoo.


Suomeen tarvitaan lisää kasvuhakuisia yrityksiä, jotka tähtäävät vientimarkkinoille. Yritysten luomien työpaikkojen ja vientitulojen avulla rahoitamme hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa. Koen työni kasvuyritysten äänitorvena todella innostavana ja merkityksellisenä, mutta ajattelen, että näille näkemyksille ja osaamiselleni on eduskunnassa juuri nyt tarvetta, Pakarinen jatkaa.


Pakarisella on pitkä kokemus politiikan ja elinkeinoelämän eri tehtävistä. Hän on keskustan entinen europarlamentaarikko vuosilta 2009-2014 ja on työskennellyt aiemmin muun muassa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry:n toimitusjohtajana, pääministeri Sipilän EU-neuvonantajana sekä Metsäteollisuus ry:ssä edunvalvontapäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä. Keskustan varapuheenjohtajan hän on toiminut sekä 2012-2014 että vuodesta 2020 alkaen. Pakarinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri ja työn alla on väitöskirja EU:n puolustuspolitiikasta.


Olen ollut viimeksi ehdolla ammattipoliitikon tehtävään vuonna 2009. Ehdokkuus on pitkän harkinnan tulos. Koen, että minulle on kertynyt politiikan ulkopuolisista töistä sellaista osaamista ja kokemusta, josta on hyötyä kansanedustajan vaativassa tehtävässä.


Pakarinen on tunnettu myös urheiluvaikuttajana ja hän toimii tällä hetkellä Suomen Urheiluliiton varapuheenjohtaja. Varkaudesta politiikkaan ponnistanut Pakarinen on asunut Uudellamaalla vuodesta 2007 lähtien. Tällä hetkellä hän asuu Espoossa, jossa hän toimii toista kautta kaupunginvaltuutettuna. Hän on myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu. Keskustassa Pakarinen vetää kaupunkitoiminnan verkostoa. Verkosto on asettanut puolueelle tavoitteeksi olla suurin puolue pääkaupunkiseudulla vuonna 2031.


Espoolaisena äitinä elän joka päivä lapsiperhearkea. Lasten ja nuorten aseman parantaminen on mielestäni keskeisimpiä asioita, joihin seuraavalla vaalikaudella tulee panostaa. Jokaisella lapsella ja nuorella on merkitystä. Siksi haluan turvata lasten oikeudet hyvään peruskouluun, oppimiseen sekä harrastamiseen. Keskustan johdolla tällä vaalikaudella toteutettu harrastamisen Suomen malli on askel oikealla tiellä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ensi vaalikaudella katse on käännettävä peruskouluun: perustaitoihin on panostettava myös oppipolun alun jälkeen. Sujuva kirjoitus- ja lukutaito sekä matematiikan osaaminen ovat edellytys koulussa pärjäämiselle, Pakarinen toteaa.


***

Lisätiedot:

Riikka Pakarinen, puh. 040 5800 833 Twitter @RiikkaPakarinen // Facebook riikkaepakarinen // Instagram pakarinenriikka


Riikan kampanjatiimiin voi ilmoittautua Riikan some-kanavien kautta (Twitter @RiikkaPakarinen // FaceBook riikkaepakarinen // Instagram pakarinenriikka) tai olemalla yhteydessä Riikkaan puhelimitse puh. 040 5800 833. Lämpimästi tervetuloa mukaan!


Writer's pictureSeppo Salo

Nyt on varmistettava, että kaupungin johdolla, viranhaltijoilla ja poliittisilla luottamushenkilöillä on yhteinen intressi edistää nykyisten asukkaiden osallisuutta paikallishallinnossa niin, että heidän vaikutusmahdollisuutensa sukkaina, palvelujen käyttäjinä ja kuluttajina sekä omaa elinympäristöään koskevien ratkaisujen toimeenpanijoina paranevat. Meidän on varmistettava, että Espoota kehitetään ensisijaisesti niin, että nykyisten asukkaiden asumiseen ja hyvään elämään liittyvät arvot huomioidaan. Näin varmistetaan, että he haluavat asua täällä tulevaisuudessakin.


Seuraavaksi pohditaan minkälaisia uusia asukkaita liike-elämä ja julkiset palvelut jatkossa tarvitsevat ja miten varmistetaan tulijoiden ammatillinen ja kielikoulutus sekä kotouttaminen.


Suuralueita on kehitettävä tasapuolisesti. Niiden kaupunkikeskuksia on vahvistettava ja alueen kylien elinkelpoisuus on taattava. Suuralueilla tulee sijaita hyvät sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut (lähipalvelukeskukset), hyvä valikoima erikoistavarakauppoja, yhteispalvelupiste, hyvät kirjastopalvelut, hyvät ulko- ja sisätilat kulttuuri- ja urheiluharrastuksia varten, alueen kysyntää vastaava määrä oppilaspaikkoja oppilaitoksissa, joissa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon sekä ammattitutkintoja. Kaikilla suuralueilla tulee saavuttaa 100 % työpaikkaomavaraisuus.


Kylissä tulisi olla erilaisia ja erikokoisia asuntoja/taloja, jotta erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänkaaren eri vaiheissa voisi löytää omalta kylältä asunnon. Kyliltä tulisi löytyä alakoulu, päiväkoti, päivittäistavarain ostospaikat, lähivirkistys- ja ulkoilualueet, tilat asukastoiminnalle (asukaspuistot) ja työpaikat mahdollisimman monelle. Tavoitteena on, että jokaisen asukkaan lähellä (kolmen minuutin kävelymatkan etäisyydellä) on lähiviheralue ja kävelymatkan etäisyydellä lähimetsä sekä hyvät kevyen liikenteen yhteydet.


Seppo Salo

kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen (Kesk)

bottom of page