Espoon Keskusta ei hyväksy säästöohjelman leikkauksia lapsiperheille ja lähipalveluihin

Espoon Keskustalle on keskeistä kaikessa politiikassa lähipalvelujen turvaaminen. Sen olemme luvanneet ja siitä pidämme kiinni. Siksi emme hyväksy Taloudellisesti kestävä Espoo -säästöohjelmaa.

"Kokoomuksen esittämät toimenpiteet Espoossa kylmäävät. Pieniä lähikouluja, -päiväkoteja ja -kirjastoja suljetaan toinen toistensa perään ja lapsiperheiltä leikataan. Tällaista politiikkaa ei keskusta hyväksy", linjaa keskustan valtuustoryhmän pj ja puolueen vpj Riikka Pakarinen.

"Kotihoidon tuen Espoo-lisän keston leikkaus vuodella on suuri virhe tilanteessa, jossa lapsiperheet ovat tiukilla, eikä varhaiskasvatuksessa ole nykyiselläänkään riittävästi henkilökuntaa", toteaa keskustan valtuutettu Sara Saramäki.

"Onneksi saimme neuvoteltua edes kompromissin, jossa sisarusperuste poistetaan. Jatkossa vanhemmat sisarukset voivat osallistua varhaiskasvatukseen ilman, että perhe menettää alle 1,5-vuotiaasta maksettavaa Espoo-lisää."

Keskustaa neuvotteluissa edustanut varavaltuutettu Tommi Halkosaari totesi neuvottelujen olleen hyvähenkiset ja yrittäneensä löytää kompromissia loppuun asti, mutta perusarvot olivat liian kaukana toinen toisistaan:

"Samanaikaisesti Espoo kasvaa maan nopeinta tahtia, mutta puhumme lähikoulujemme sulkemisesta. Keskustan valtuustoryhmä kyseenalaistaa vahvasti tämänkaltaisen kaupungin kasvupolitiikan nykyisellä veropohjalla."

Keskustan varavaltuutettu Sofia Tuisku jatkaa: "Espoon verotulot ovat huippuluokkaa ja veroprosentti maan alhaisimpia, mutta säästöjä kohdistetaan lapsiin ja tärkeisiin lähipalveluihin. Tämä ei sovi Espoon Keskustan arvomaailmaan."

Myös Espoon vihreät, vasemmisto ja kristillisdemokraatit irtautuivat säästöohjelman päivityksestä. Päivitetystä taloudellinen ja kestävä Espoo -ohjelmasta (TakE) päätetään valtuuston kokouksessa 13. kesäkuuta.

Espoon Keskusta tukee Riikka Pakarista jatkokaudelle Keskustan varapuheenjohtajaksi

Espoolainen Riikka Pakarinen on ehdolla Keskustan varapuheenjohtajaksi Lappeenrannan puoluekokouksessa. Keskusta tarvitsee varapuheenjohtajaksi koko puoluekentän yhdistäjän. Riikka Pakarinen kykenee ottamaan huomioon eri alueiden erityispiirteet oli sitten kyse sitten Itä-Suomesta tai pääkaupunkiseudusta. Espoon tukee Pakarista jatkokaudelle puolueen varapuheenjohtajaksi.

Uskomme Espoossa vakaasti Riikka Pakarisen kykenevän puolueen varapuheenjohtajana yhdistämään puoluetta, näyttämään suuntaa ja avaamaan solmuja, kun yhdessä puolueena teemme töitä Keskustan kannatuksen eteen. Riikka osaa puhua asioista suoraan ja politiikasta ymmärrettävästi, jotta jokainen kuulija ymmärtää, mitä hänellä on sanottavana.

Riikka on kuluneella kaksivuotiskaudellaan puolueen varapuheenjohtajana panostanut merkittävällä tavalla Keskustan toimintaan. Tätä työtä arvostamme suuresti. Perheen, työn ja luottamustehtävien ohella hän on kiertänyt kunnissa ja kaupungeissa lukemattomia kertoja tehden puolueen politiikkaa ja Keskustaa näkyväksi. Riikka on yksi puolueen ahkerimmista vierailijoista Keskustan eri piireissä.

Riikka Pakarinen on ollut kantava voima erityisesti useissa viimeisimmissä vaaleissa. Hän on tehnyt valtavasti vaalityötä enne kaikkea puolueen hyväksi. Vaalien eteen tehtävä työ ei ole keskittynyt vain Uudellemaalle, vaan hän on ollut näkyvästi esillä eri puolilla Suomea. Vaalipäivänä on myös tullut henkilökohtaista menestystä sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa.

Riikalla on myös selkeä visio Keskustan kaupunkityölle. Keskustalla on Uudellamaalla paljon piilevää kannatuspotentiaalia, joka on tulevaisuudessa realisoitavissa vaalikannatukseksi. Täten onkin ensiarvoisen tärkeää, että puolueen kaupunkityö saa yhä näkyvämmät kasvot puoluejohtoon. Keskustan varapuheenjohtajana puolue saa Riikka Pakarisesta ennen kaikkea monipuolisen koko puoluekentän yhdistäjän.

Keskustan puoluekokous päättää puoluejohdon valinnoista 10. – 12. kesäkuuta Lappeenrannassa.

Terveiset valtuuston kokouksesta 16.5.2022

Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.5.2022 käsiteltiin mm. vuoden 2021 arviointikertomusta. Keskustan ryhmäpuheenvuoro arviointikertomukseen liittyen alla.

Arviointikertomus sisältää useita tärkeitä havaintoja ja suuria kysymyksiä, jotka on tarpeen ottaa huomioon nykyisessä ja tulevassa toiminnassa.

Kuten moneen kertaan täälläkin on nostettu esille, mittareiden ja arviointikriteereiden on oltava konkreettisia. Arviointikertomuksen perusteella herää kysymys, pyritäänkö viime vuonna toteutetuilla toimenpiteillä oikeasti parantamaan kaupungin toimintaa? Muistutamme, että toimintaa voi muuttaa jo arviointikauden aikana, mikäli huomataan, että ollaan menossa metsään. Ei pelkästään riitä, että jälkeenpäin raportoidaan, kuinka vuosi meni.

Tarkastuslautakunnan arvion ja tilinpäätöstietojen perusteella todettuja puutteita ja kehityskohtia täytyy jatkossakin ottaa huomioon ja parantaa toimintaa. Varsinkin, jos määritetyillä tavoitteilla pyritään vaikuttavuuteen.

Arviointikertomuksessa nostetaan esille, että talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet eivät saa tarkoittaa peruspalveluiden heikennyksiä.

Alkukesästä päivitettäväksi tulevassa taloudellinen ja kestävä Espoo -ohjelmassa meidän tuleekin pystyä saamaan askelmerkit kaupungin talouden saattamiseksi kestävään tasapainoon toimenpiteillä, jotka turvaavat ennen kaikkea espoolaisten peruspalvelut.

Huomionarvoista on, että Espoon rahastosijoittaminen on selvästi suurempaa kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa. Viime vuonna rahastot tuottivat hyvin, varsinkin suurin rahasto, mutta, sijoittamisessa on tietysti aina riski, joka on saattanut realisoitua tänä keväänä.

Vuonna 2021 peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto oli noin 66 miljoonaa, josta ainoastaan vain 15 miljoonaa tuloutettiin kaupungin kassaan. Ymmärrämme, että ei ole tarkoituksenmukaista koskea varsinaiseen pääomaan, mutta tuottoja voisi käyttää enemmän myös kaupungin peruspalvelujen turvaamiseen. Ovathan ne olleet jopa suuremmat kuin Take-ohjelmalla tavoiteltavat säästöt.

Tarkastuskertomuksessa tarkastuslautakunta edellyttää, että asuntotuotanto on monipuolista. Espooseen tarvitaan erikokoisia asuntoja, kuten myös monipuolisesti erilaisia omistusmuotoja. Asuntotuotannolla on merkitystä myös työvoiman saatavuuteen. Voisiko edullisten työsuhdeasuntojen tarjoaminen lisätä Espoon houkuttelevuutta työnantajana esimerkiksi varhaiskasvatus- ja sosiaalialoilla?

Yleisesti Espoossa on ollut paljon puhetta vanhojen asuinalueiden tiivistämisestä. Keskusta pitää tärkeänä, että nykyisten asukkaiden mielipiteitä kuullaan, eikä asuinalueiden viihtyisyyttä tuhota liialla rakentamisella. Kaavoituksessa ja rakentamisessa olisi pyrittävä säilyttämään lähiluontoa asukkaille mahdollisimman paljon, nykyistä enemmän. Tämä on tärkeää erityisesti varttuneelle väelle ja lapsille. Kaikki kun eivät voi lähteä retkeilemään Nuuksioon, eikä Nuuksion kuormittuneet pysäköintialueet sitä kestäisikään.

Keskusta pitää huolestuttavana, että vuoden 2021 lopussa Espoo-konsernin lainakanta asukasta kohti oli peräti 15 200 euroa. Lisäksi vuokra- ja leasingvastuut kasvavat vuosittain ja verovaroillahan nekin on maksettava. Esimerkiksi elinkaarimallilla toteutettavat koulu- ja päiväkotitilat kuuluvat näihin. Toivomme, että kaupungilta ja meiltä päättäjiltä löytyy rohkeutta ottaa oppia tarkastuskertomuksen havainnoista kuluvalle vuodelle ja pitkälle eteenpäin.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron piti varavaltuutettu Tommi Halkosaari.

---

Tapiola saa pitkän tauon jälkeen uimahallinsa 2025, valtuusto hyväksyi sen remonttisuunnitelman

Valtuutettu Sara Saramäki avaa ajatuksiamme Tapiolan uimahallin kohtaloon liittyen:

Tässä asiassa ei ollut kuin huonoja vaihtoehtoja. Ykkösvaihtoehtona selvitettiin kyllä sitä, että olisi räjäytetty tämä ja rakennettu uusi vaikka samalla arkkitehtonisella mallilla, mutta täysin uusin teknologioin. Ei käynyt Museovirastolle. Sitten yritettiin kaavoittaa uusi uimahalli jonnekin muualle Tapiolaan, mutta siinäkin tyssäsi Tapiolan suojelukaavaan ja siihen, että "tyhjät" tontit on jo kaavoitettu asumiseen tms.

Nyt jäljellä oli vain tämä vaihtoehto, että puretaan niin paljon kuin voidaan ja korjataan tyyliin 90 % korjausasteella tämä halli, jota ei edes saa laajentaa rakennuksen suojelukaavan ja Tapiolan keskustan suojelukaavojen takia. Eli tiedetään jo nyt, että tämä on tarpeisiin nähden liian pieni.

Ja viimeinen vaihtoehto olisi ollut, että Tapiola jää kokonaan ilman uimahallia. Sitä pidettiin huonoimpana mahdollisena vaihtoehtona, niin siksi päädyttiin tuohon överikorjaukseen. Ylipäätään Espoossa on väkilukuun ja tarpeisiin nähden liian vähän uimahallikapasiteettia, joten Tapiolan suuralueella on jatkossa järkevää olla edes jonkinlainen uimahalli.